Kertomus 14. Sukujuhlilta:
Piiraiset, Piiroiset ja Piiroset yhdistävä onnistunut  sukujuhla  ja -kokous Nurmeksessa heinäkuussa 2009

Kaikkien aikojen ensimmäinen sukujuhla ja  -kokous Kuhmon ulkopuolella pidettiin Nurmeksessa. 
Lauantaina 25. heinäkuuta tehdylle Nurmes-Koli-Lieksa  -retkelle osallistuneet, parilla bussilla kyydityt lähes 
60 sukujuhlijaa saivat nauttia kesäisen kauniista päivästä ja kiintoisasta kotiseututiedosta.
Kolilla ryhmä valloitti Ukko-Kolin kiipeämällä sen huipulle, katselemalla kiintoisaa dia-esitystä ja tutustumalla 
luontokeskus Ukon näyttelyyn. 
Välillä nautittiin kahvia ja ennen laivalle lähtöä kokoonnuttiin ryhmäkuvaan.
Laivalla Kolilta Pielisen poikki Lieksaan lämpöinen kesätuuli vilvoitti matkalaisia, jotka kävivät 
laivan lounaspöydän kimppuun hanakasti. Juttuja riitti ja laivamatka viihdytti. Oltiin melkein kuin ulkomailla.
Lieksassa ryhmä tutustui arkkitehtipariskunta Pietilän suunnittelemaan kirkkoon ja laski kukkavihkon sankarimuistomerkille. 
Kirkkoon ja kirkon ympäristössä olevaan vanhaan hautausmaahan tutustuttiin paikallisopas Terttu Heiskanen-Timosen johdolla. 
Paluumatka Nurmekseen alkoi aurinkoisessa säässä. Mutta kuin muistutuksena ensimmäiset sadekuurot 
kastelivat matkalaisten auton. Pirteänä oppaana matkalla toimi Aino Tertsunen.

Sunnuntai 26. heinäkuuta alkoi pienellä hiljaisella hetkellä Nurmeksen sankarimuistomerkillä ja jatkui 
kirkossa jumalanpalveluksella. Saarnan piti oululainen Jonna Kalliokoski o.s. Piirainen.
Hyvärilän kurssikeskuksessa virittäydyttiin sukujuhlaan kirkkokahvilla ja karjalanpiirakoilla. Juhlaan oli 
saapunut runsas joukko osanottajia. Tämä juhla jää mieleen kansainvälisimpänä koskaan vietetyistä. 
Suvun jäseniä oli USA:sta useampikin perhe, Ruotsista, Saksasta ja jopa Australiasta. Kotimaan edustajat olivat ympäri 
Suomea Lapista Helsinkiin. Kokous aloitettiin yhteislaululla "Arvon mekin ansaitsemme".

Loppupuolella juhlaa ojennettiin suvun pöytäviiri numero 16 Tuula Piiraiselle ja viiri numero 17 Heimo Piiroselle 
kiitokseksi työstä sukuseuran hyväksi.
Puheenjohtaja Pekka Piironen toivotti kokousväen tervetulleeksi ja tähdensi informaation tärkeyttä tulevassa toiminnassa:  
"Asettaisin informaation monipuolisen kehittämisen edelleenkin tärkeäksi tavoitteeksi sukuseuran toiminnassa 
tulevallakin kaudella. Tämä luonnollisesti edellyttää aktiivisuutta sekä hallituksen jäseniltä, sukukirjan toimituskunnalta ja 
nettisivuston ylläpitäjiltä ja kehittäjiltä että kaikilta sukuseuran jäseniltä."
Lisäksi hän tähdensi jäsenmäärän kasvattamisen tärkeyttä.
Kotiseutunevos Matti Hiltunen piti kiintoisan juhlaesitelmän Nurmeksen evankelisuuden alkajasta ja Paavo Ruotsalaisen 
oppilaasta Tuomas Piirosesta (1801-1871). Esitelmä käsitteli koko Tuomas Piirosen vaiherikkaan ja paikallisella tasolla 
laajoja vaikutuksia omaavan elämänkaaren.
Tapio Piirainen esitteli nykyaikaan sopivaan tapaan nettiyhteisöä yhteydenpidon välineenä. Hän selvensi käytettyjä 
termejä ja havainnollisti esimerkein kotisivun, blogin, Facebookin ja monen muun median käyttöä. Olipa hän laatinut 
Eskil Piira Sukuseuran Facebook-sivunkin esimerkkinä.
Dale Piirainen, jonka juuret ovat Kuhmossa ja joka asuu nykyisin USA:ssa Mainen osavaltiossa, toi terveiset "Länneltä". 
Hän korosti sukuun kuulumisen tärkeyttä oman itsensä kannalta. "Sukuun kuuluminen on minulle hyvin tärkeää", hän tunteikkaasti ilmaisi. 
Jorma ja Tuula Piirainen olivat laatineet esitelmän Piirais-nimen kirjavasta kirjoitustavasta. 
Se todisti aukottomasi, kuinka kuhmolais-syntyiset Piirat Nurmeksessa noin 1800-luvun puolivälin paikkeilla 
alettiin kirjata lähes säännöllisesti Piiroseksi/Piiroiseksi. Sama ihminen sai elämänsä eri vaiheissa  eri nimivariaatioita.
Esa Pulkkinen toi Pohjois-Karjalan Sukututkijain Seuran ja Sukuseurojen Keskusliiton tervehdyksen kokoukseen. 
Tervehdyksen yhteydessä hän kiitteli Eskil Piira Sukuseuraa edistyksellisestä työstä sukujen yhteistyössä 
kuhmolaisjuuristen sukujen kantatilojen merkitsemisprojektin esiselvityksen vetäjänä.
Sukujuhlan musiikillisen annin takasi lauluyhtye Lauluset Tiina Köntän johdolla ja kokous päättyi yhteisesti  
kajautettuun Karjalaisten lauluun.